Hello again. Sori, taas jäänyt toi päivittely vähän vähäiseksi. Tuli koulujen loppu ja kesäloma, sitten onkin menty kokoajan pysähtymättä. Oon ollu kaks viikkoa duunissa, ja rahaa tullut siitä ihan sopivasti. Hengaillut paljon kavereiden kanssa, tää on sitä oikeeta lomaa. Juhannuksen vietin karavaanareillen parhaan ystävän kanssa. Se vasta oli huippua. On tässä riittänyt itkua, naurua ja onnettomuuksia. Ensiksi rippi leirillä jolla olin isosena, satutin jalkani kynnykseen. Ja eikun eilen onnistuin sitten saman jalan kanssa kompastumaan rappusissa ! Oikein mukavaa. Turvotus oli kamala, enkä pystynyt varaamaan jalalle painoa miltei ollenkaan. Tänään jalka paljon parempi, kävelykin onnistuu. Ja kyllä, olen tohelo.
Niin, siitä rippi leiristä voisin sanoa, että isosen homma on ihan huippua ! Suosittelen kaikkia teitä jotka tätä luette, hakemaan isoseksi. Se tuntuu ihan lomalta, mutta siitä saa rahaa jonkin verran, plus tietenkin viikon mahtavat ruoat ! Eikä homma ole edes niin raskasta, vaikka itsekin niin luulin. Iltaohjelmien ja sketsien vetäminen oli ihan päivän paras juttu. Kyllä siellä isos porukalla naurettiin niin mahat kippurassa kun yritettiin HUOM. _yritettiin_ harjoitella hieman ettei ihan mene plörinäksi. Kaikki meni muuten mainiosti koko viikon, lukuun ottamatta sitä jalkaa, joutu sitten pari päivää linkuttelemaan sen kanssa. Mutta eipä se menoa haitannut.
Vielä tähän loppuun, että se paha olo, josta puhuin aikaisemmin, on hiipunut lähes kokonaan pois mun kehosta. Osaan taas nauttia elämästä ja olla oma itseni. Se tuntuu hyvältä. Välillä tietenkin tulee tunteiden purkauksia, ja silloin ei voi kun itkeä. Mutta ne menee ohi nopeasti. Onneksi mulla on ystäviä, jotka on tukenu mua tän asian kanssa koko ajan. Olisin ihan hukassa ilman niitä. Kiitos siitä, että ootte jaksanut kuunnella mun tilityksiä ja ootte huolenhtinu musta. Se merkitsee mulle paljon.
~ nisserawr
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti