Heipsun vei !
Huh, neljä kuukautta vierahtany niin nopeesti (kyllä, tiedän, en ole kirjottanut 4 kuukauteeen, pyydän nöyrästi anteeksi) ja on tapahtunutki aika paljon. Mistä mä alotan..
Vaikka siitä että ensimmäinen vuosi Leipuri-Kondiittori opiskelijana suoritettu onnistuneesti ! Toinen vuosi käynnistyy 9viikon työharjoittelulla, ihan jees sinänsä, mut toisaalta tosi ahistavaa.. Kevät meni koulun puolesta muutenkin ihan mukavasti, ei sinällään mitään valittamista.
Niin, mulla oli myös poikaystävä tuossa taas hetken (1,5kk).. Koko kevät ja alkukesä meni tän kyseisen kanssa. Me ollaan tunnettu henkilön kanssa jo pari vuotta, minkä ajattelin sinänsä olevan hyvä asia, ni ainakin tuntee sen ihmisen hyvin.. Se oli todella ihanaa niin kauan kun se kesti. Se oli just sellasta ku haluisin suhteen olevan, lefailtoja, hengaamista kahestaan ja kaveriporukalla, ja ihan niinku sitä et ollaan vaan. Siitä mä tykkään. Mutta ei tästäkään sitten mitään suurempaa kerennyt tulla, ennenku mua petettiin ja jätettiin. Kaikki vaan heitettiin roskikseen. Hänen ansiosta olin just päässy täältä kuopasta ylös, kunnes hän tönäs mut takasin alas. Hemmetti, mikä tässä mun tuurissa on et aina käy näin ? Noh, oon sentään jutellut hänen kanssaan asioista ja kyllä mä uskon että ajan kanssa voidaan olla oikeesti ystäviä niinkun sillon aluksikin. (: Sitä mä itse ainakin toivon.
Mun kohtaukset on ruvennu voimistumaan. Ja se pelottaa mua ihan hirveesti. Niitä myös tulee useemmin.. En tiiä miks, no ehkä toi ero vaikuttaa siihen jollakin tavalla. Mut onneks kävin yhessä paikassa vähän purkamassa oloa ja juttelemassa kohtauksista, kyllä tää tästä. Koska keväällä tän ihmisen ansiosta ku mulla oli henkisesti hyvä olla niin mulla ei tullut kohtauksiakaan.Ja nyt ei tosiaan oo henkisesti hyvä olla. Mulla on ollu tosi sekava fiilis tässä tän pari viikkoa. Mä oon surullinen ja vihanen samaan aikaan, ja sellanen tosi tyhjä olo samaan.. Oon taas ihan siinä pisteessä et en vaan jaksa. Onneks mulla on ystäviä jotka oikeesti välittää musta ja jaksaa tukea ja auttaa. Se merkitsee mulle tosi paljon. Pitäis vaan oppia ettei päästä ketään lähelle ettei se voi satuttaa sua. Mut mä kun annoin itteni ihastuu tähä ihmiseen ni ei sitä enää sillon ajattele oikeestaan ollenkaan, koska se ihastuminen saa ihmisen ihan sekasin. Kyllä mä siitä yli pääsen, ei se siitä oo kiinni. Multa se vaan vaatii tosi paljon aikaa. Ja hei, tiiättekö sen fiiliksen ku ehkä tunnette jotain jotaki ihmistä kohtaan, mut ette uskalla mainita asiasta koska pelkäätte et teijän välit menee poikki ? Mä oon tossa tilanteessa just nyt, ehkä. Pitää vaan varmaa unohtaa koko juttu. ;-;
Ja niin, olin 13.-20.6 taas isostelemassa ! Vitsit, leiri oli niin mahtava että oksat pois. Ne tyypit on ihan mahtavia, ohjaajat ja isos kollegat oli ihan mahtavia ! Sen takia mulla onkin niin isot odotukset seuraavalle leirille, minne lähden huomenna. Saa taas viikon mahtavaa ruokaa ja seuraa. Yay :3
Kesä on muuten mennyt ihan mukavasti, kävin lomalla Hirvensalmella perheen kanssa ja oon ollut muuten vaan kotona, lukuunottamatta sitä riparia kesäkuussa. Yksin kotona on kivaa olla. Tykkään siitä et on vaan ihan hiljasta ja saa tehdä mitä tykkää. Enhän mä muuta tehnytkään ku söin poppareita ja katoin leffoja, pääosin Pirates Of The Caribbeaneja. Koska Jack Sparrow :3. Ja lettukestit parhaiden kavereiden kanssa keskiyöllä on kanssa ihan okei. Tuntuu vaan, että kesäloma loppuu kesken, niin paljon tekemistä vielä.. Toinen leiri, omat ja serkun synttärit, lintsille pitäis mennä, ja haluisin vielä vaan olla hetken. Työharjoittelu alkaa siis 12.8 mutta 9.8 pitää käydä koululla viemässä työsopimukset.. Jos saan sitä paikkaa edes siihen mennessä.. Se stressaa.
Mutta toivon todella, et asiat etenee omalla painolla ja mä oon joskus vielä onnellinen.
~ nisserawr
